Toimistollamme on kokemusta kymmenien konkurssipesien pesänhoidosta. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus myydään ja varat jaetaan velkojille heidän saatavien mukaisessa suhteessa. Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan. Päätösvaltaa konkurssipesässä käyttävät velkojat.
Konkurssilaki säätelee konkurssimenettelyä. Käräjäoikeus määrää pesänhoitajan myymään velallisen omaisuuden ja huolehtimaan konkurssipesän hallinnosta. Pesänhoitajan tulee ottaa haltuunsa konkurssipesän omaisuus, laatia pesäluettelo ja velallisselvitys. Mikäli konkurssipesässä on riittävästi varoja täysimittaisen konkurssimenettelyn läpiviemiseksi, pesänhoitaja määrää valvontapäivän. Velkojan on konkurssissa valvottava saatavansa eli ilmoitettava saatavansa määrä ja peruste saadakseen jako-osuuden konkurssipesän varoista.
Mikäli konkurssipesässä ei ole riittävästi varoja, konkurssimenettely raukeaa varojen puutteeseen pesäluettelon ja velallisselvityksen valmistuttua.
Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö. Velallinen asetetaan konkurssiin joko velallisen omasta tai velkojan hakemuksesta. Verohallinto ja vakuutusyhtiöt tekevät suurimman osan kaikista konkurssihakemuksista.
Yhtiön on perusteltua hakeutua itse konkurssiin, mikäli se on muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön ja taloudellisia edellytyksiä yhtiön toiminnan jatkamiselle ei ole. Mikäli yhtiön toimintaa jatketaan maksukyvyttömyyden tilassa, voi tästä aiheutua henkilökohtaisia vastuita yhtiön vastuuhenkilöille.